Pasta (nimenä vain pasta, mutta oli itse asiassa anjovispastaa)
Kesäkurpitsasalaatti (tässä käytettiin nimestä huolimatta myös mozzarellaa)
Proscioutto-melonisalaatti
Raaka-aineiden hankinta Espoon Lähderannan S-marketista.
Raaka-aineet
Pastaan piti hankkia mm. orecchiette pastaa ja violettia parsakaalia. Kumpaakaan ei löytynyt, joten pastana oli värikästä fusillia ja parsakaalina oli vain tavallista vihreää. Harkitsin punakaalia lisäämään väriä, mutta arvelin sen kypsentämisen olevan niin erilaista, että en ryhtynyt uskaliaaksi. Muutoin vaadittavat aineet (anjovis, tavallinen parsakaali, tuoreet yrtit, kaprikset ja tarvittavat juustot (cheddar ja parmesan) löytyivät).
Kesäkurpitsasalaattiin olisi pitänyt löytyä "pieniä, värikkäitä" kesäkurpitsoja. No, S-marketissa on vain niitä yhden koon kesäkurpitsoja ja värinäkin vain vihreä, joten niihin oli tyytyminen. Väriksi lisäsin tässä resepetissä kirsikkatomaatteja, koska pelkkä kesäkurpitsa on niin väritöntä. Mozzarella, jota salaatiin myös laitettiin, löytyi kivana helmimozzarellana. Sai pieniä pyöreitä palleroita eikä tarivnnut leikata mitään.
Proscioutto-kinkkua löytyi, samoin cantaloupe-melonia, jota tarviittiin kinkun seuraksi.
Tältä ruoat näyttivät:
Pasta:
Tässä piti tehdä anjovistahna, jota kypsenneltiin pannulla ja pasta ja parsakaalit keiteltiin kattilassa. Ohje tuntui vähän sekavalta suomenkielisessä versiossa. Jossain viheessa piti keittää lisää vettä, mutta paljon myöhemmin kävi ilmi, mitä varten. Englanninkielisessä syy lisäveden keittelyyn kerrottiin jo keittämisen yhteydessä. Itseltä lisävesi jäi siis käyttämättä vaikka parsakaali-pasta olisi sitä vähän tarvinnut. Kestää ilmeisesti oman aikansa ennen kuin näitä ohjeita oppii lukemaan, kun ne etenevät työvaiheittain eikä resepteittäin. Pasta oli ihan hyvää, mutta ei sinänsä vienyt kieltä mennessään. Chilipalkojen käyttöä vierastin, mutta ruoasta ei liian tulista tullut. Suolaa olisin saanut käyttää vähän krouvimmin.
Kesäkurpitsasalaatti:
Tästä tuli tavanomaista ja ruokavieraalle tämä maistui paremmin kuin pasta ja prosciutto... Valmistaminen yksinkertaista. Väriltään jää vähän valjuksi. Olisi kiva nähdä, millaisia ovat "pienet, värikkäät" kesäkurpitsat.
Prosciutto-meloni:
Kiva idea tässä oli se, että meloni kaiverreltiin lusikalla meloninpuolikkaasta. Perinteisesti leikkelen melonin viipaleiksi ja sitten kuutioiksi. Lusikan käyttäminen oli nopeampaa ja kätevämpää ja tuloskin nätimpi. Mausteeksi laitettiin balsamiviinietikkaa ja se toimi melonin kanssa minusta ihan hyvin (ei purrut ruokavieraaseen kylläkään). Seuraavana päivänä tosin se ei enää ollut ihan niin hyvää, etikan maku voimistui yön yli melonissa aavistuksen liikaa.
Tähän ruokaan ei kuulunut jälkiruokaa, mikä oli minusta puute. Mutta ruokavalion seurannan kannalta tietysti parempi. Raaka-aineet olivat edullisia. Valmistukseen meni 45 minuuttia, mutta osa siitä meni uuden monitoimikoneen käytön ihmettelyyn ja ruokaohjeiden ymmärtämiseen. Ohjeessa esim. puhuttiin monitoimikoneen sekoitinterästä, mutta minun koneessani sellaista ei ollut. Päädyin kuvien perusteella siihen, että minun koneessa se on "monitoimiterä". Jälkikäteen ihmettelin, miksi tehosekoitin ei käytetty. Olisi minusta ollut kätevämpää basilika-öljykastikkeen tekemiseen.
Siirtyvätkö nämä uusintalistalleni... sitä en osaa ihan varmasti sanoa. Prosciutto-melonia varmaan joskus tulen käyttämään, mutta tuohon pastaan pitää löytää jotain muita makuja tai testata siitä uudelleen. Se ei ihan niin maukasta ollut kuin olisin toivonut. Kesäkurpitsa-mozzarellasalaatti oli ihan ok. Sen muunnelmia tulee varmaan esiintymään, kun pitää tyhjentää jääkaappia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti